Eläkkeelle jääviä ammattilaisia on enemmän kuin alalle tulevia nuoria lääkäreitä. Psykiatriaan erikoistumista jarruttaa pelko suuresta työtaakasta ja vaikeista potilaista.
Eläkkeelle jääviä ammattilaisia on enemmän kuin alalle tulevia nuoria lääkäreitä. Psykiatriaan erikoistumista jarruttaa pelko suuresta työtaakasta ja vaikeista potilaista.
Miksei psykiatria kiinnosta nuoria lääkäreitä?
Suuri muutos ei tullut yllätyksenä, vaan sitä on valmisteltu Lahdessa jo keväästä lähtien.
Kesällä joitakin kuntoutusosaston potilaita on siirretty tehostetun palveluasumisen yksiköihin.
– Jos pitkäaikaispaikkaa ei heti löydy, sitten potilas odottaa akuuttiosastolla, ketään ei kotiuteta siinä välissä tai jätetä heitteille, Pertilä alleviivaa.
Psykiatripula riivaa koko Suomea
Koko Suomessa vuosikausia jatkuneeseen pulaan psykiatreista ei löydy lääkettä.
Eläkkeelle jääviä ammattilaisia on jatkuvasti enemmän kuin alalle tulevia nuoria lääkäreitä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on jo pitkään käytetty kaikki mahdolliset lain sallimat keinot psykiatrien houkuttelemiseksi.
– Joustetaan työajassa, voi tehdä vain kahta tai neljää työpäivää, lomia ja vapaita annetaan joustavasti, kuvailee Pertilä.
Mielenterveyslaki rajaa kuitenkin myös hoitohenkilökunnan vapautta.
Esimerkiksi osastotyössä ei voi käyttää ostopalvelulääkäreitä, koska potilaita koskevat päätökset tehdään virkavastuulla.
Sairaalan virassa toimivalla on lain perusteella oikeus käyttää myös pakkovaltaa potilaan oman tahdon vastaisesti.
– Nuoret lääkärit saattavat jännittää pakkokeinojen käyttöä vaikeisiin potilaisiin, mikä saattaa osaltaan karsia intoa alalle, Pertilä pohtii.
– Suurin kuorma tulee kuitenkin koko ajan lisääntyvistä erilaisten lausuntojen kirjoittamisesta esimerkiksi Kelalle. Niiden tekeminen vie ison osan työajasta, etenkin poliklinikalla, hän jatkaa.
Pertilä toivookin, että valtakunnallisesti pohdittaisiin sitä, miten lausuntokuormaa saataisiin vähennettyä. Mahdolliset ratkaisut saattavat edellyttää myös lakimuutoksia.
Nuoret lääkärit kaipaavat työyhteisön tukea
Vuonna 2022 tehdyssä työmarkkinatutkimuksessa kävi ilmi, että nuoret lääkärit haluavat keventää työkuormitustaan.
– Se oli myös suurin syy niillä, jotka olivat siirtyneet osa-aikatyöhön, kertoo Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne.
Psykiatria ei ole ainoa lääkäreiden erikoistumisala, joka kärsii työvoimapulasta. Myös esimerkiksi radiologeja ja fysiatreja on jatkuvasti liian vähän.
Toisaalta esimerkiksi plastiikkakirurgian erikoisopintoihin pääsee vain joka kolmas halukkaista.
Jatkuvasti ehdotettava keino lääkäripulaan on lääketieteen opiskelupaikkojen lisääminen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on suhtautunut nihkeästi esimerkiksi ulkomailla lääkäriksi opiskelevien suomalaisnuorten tukemiseen.
Lääkäriliitto puolestaan esittelee mieluusti omaa työvoimaennustetta, jonka mukaan lääkäreiden määrä kasvaa, vaikka moni eläköityykin lähivuosina.
Liiton mukaan viime vuonna lääkäreitä oli Suomessa 22 000 ja vuonna 2030 jo lähes 24 000. Ennusteen mukaan lääkärimäärä kasvaa vuoteen 2040 asti keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa.
– Tärkeintä olisi varmistaa, että nuorella opiskelijalla on alusta alkaen varmuus, että hänellä on riittävä työyhteisön tuki varsinkin uran alkupuolella ja käytettävissä oman erikoisalan konkareita, joita voi tarvittaessa konsultoida. Se edellyttää, että työpaikalla on riittävästi resursseja, sanoo tutkija Parmanne.
